Hiihtämisestä ja yrittämisestä

Hiihtämisestä ja yrittämisestä 

Kestävyyslajeissa kilpailemisessa on paljon samaa kuin yrittämisessä. Huomasin tämän, kun osallistuin Småbönders runt -hiihtokilpailuun viime viikonloppuna. Kisamatka oli 35 kilometriä perinteisellä tyylillä. 

Alussa hiihtokisoissa painettiin kovaa, yritettiin pysyä muiden vauhdissa ja taisteltiin paikasta kärkijoukossa. Vähän ajan päästä pystyi jo vähän hellittämään ja ajatelemaan että enää 32 kilometriä jäljellä. 

Alamäessä vauhti oli kovaa ja se vasta oli hauskaa! Katsojat hurrasivat. Mikä fiilis! Tavoitteenani oli päästä maaliin kaikkensa antaneena. 

Sitten hiihdettiin tasamaalle, pelloille ja järville. Oli vain jaksettava. Positiivisia ajatuksia ja suksea toisen eteen. 

Sitten tulivat vielä ylämäet. Niissä sai tehdä töitä oikein tosissaan. Onneksi ylämäen jälkeen tulee aina alamäki. Pystyi vähän hengähtämään. Ehdin jo ajatella, että sitähän voisi ottaa ihan rennosti vielä muutaman metrin. Eihän tässä mikään hätä ole. 

Hetkinen, mistäs nuo kaikki muut kilpailijat yhtäkkiä ilmestyivät? Ne eivät tainneetkaan ottaa alamäessä rennosti. Voihan pahus. Uudelleen vauhtiin pääseminen oli työn alla. Ei olisi pitänyt höllätä ollenkaan. Noniin vauhtia nyt ja voittoa kohti! 

Äh. Sitten tuli se hetki, kun halusin unohtaa koko maalin. Ajattelin, että eiköhän sitä voisi hiihdellä ihan omaan tahtiinkin. Olihan hiihtäminen aika raskastakin. 

Mutta eihän sellainen peli vedellyt! Halusin saavuttaa tavoitteeni. Minun piti siis jaksaa vielä vaan, ajatella positiivisesti, nauttia tästä hiihtohetkestä. Yhtäkkiä maaliin oli vain 10 kilometriä, sitten kuusi, kolme… 

Maali näkyvissä! Nyt piti pinnistää vielä vähän. Painaa viimeiset kilometrit entistä kovempaa. Jokunen kilpailija meni ohi, jotkut jäivät taakseni. Mutta minä hiihdin omaa hiihtoani, kohti omaa maaliani. 

Hymy nousi huulilleni maaliviivalla, kädet kohosivat ilmaan, kun ohitin maalilinjan. JESSS! Saavutin tavoitteeni! Mikä tunne, aivan uskomattoman upea fiilis! 

Puolituntia myöhemmin, kahvin ja pullan jälkeen alan miettiä. Missä olisikaan seuraava maalini? 

Viikonlopun hiihtokilpailuni kuvaa mielestäni hyvin yrittäjän arkea. Alussa tehdään kovasti töitä, että yritys menestyisi. Kun vauhtiin ollaan päästy ei voi hellittää hetkeksikään, sillä silloin kilpailijat hiihtävät ohi. 

Tavoite maaliin pääsystä on se, mikä auttaa jaksamaan ylämäet ja tasaisen puurtamisen. Niin hiihdettäessä kuin yrittäessäkin. Ja kun tavoite on saavutettu, niin mikäs sen hauskempaa kuin alkaa miettiä uutta maalia. 

Koska loppujen lopuksi hiihtämisessä ja yrittämisessä mielenkiintoisinta ei ole ainoastaan voittaminen vaan myös itse matka maaliin. 

Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää kansainvälistä naistenpäivää niin naisille kuin miehillekin. Tehkää töitä tavoitteidenne eteen, sillä jokainen on oman onnensa seppä. 

P.S. Seger Marketingin tavoite on tehdä Pohjanmaan parasta somemarkkinointia. 

Viktoria Forsberg
Yrityksen perustaja & toimitusjohtaja 
Tarvitseko apua tavoitteisiisi pääsemisessä?
Soita Viktorialle 0447812428 tai lähetä sähköpostia viktoria@segermarketing.fi